Vieraskynä 12.12.2017

Mitkä ihmeen ”hyvät väestösuhteet”?

Valtioneuvoston asettama etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on viimeisen viiden vuoden aikana rummuttanut ”hyviä väestösuhteita”. Mutta mitä me oikein tarkoitamme väestösuhteilla ja mihin pyrimme niitä edistämällä?

Hyvillä väestösuhteilla viitataan malliin tai viitekehykseen, jonka kautta ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista voidaan sekä arvioida että työstää varsinkin monimuotoisessa yhteiskunnassa. Mallissa vuorovaikutuksen ja osallisuuden kautta vaikutetaan asenteisiin ja turvallisuuden tunteeseen luoden myönteinen, väestösuhteita edistävä kehä.

Kuulostaa hyvältä, eikö vain? Silti yrityksistämme huolimatta tuntuu, etteivät pelkät termit riitä avaamaan kuulijakuunnalle, mistä hyvissä väestösuhteissa on kyse.

Sanapari itsessään tulee Isossa Britanniassa kehitetystä Good Relations -nimisestä viitekehyksestä, jota on sovellettu Suomessa jo vuodesta 2012 samannimisen hankkeen välityksellä.

Etsiessämme viitekehitykselle suomenkielistä vastinetta kokeilimme myös termiä ”toimivat väestösuhteet”. Suomalaiseen todellisuuteen suhtautettuna väestösuhteiden toimivuus olisi jo riittävä tavoite; hyvää kun on vaikeampi saavuttaa. Päätimme kuitenkin kollektiivisesti puhua yhtenäisesti hyvistä väestösuhteista, koska rima on pidettävä korkealla!

Sana ”hyvät” ilmaisee tavoitetilaa, johon väestösuhteisiin vaikuttamalla pyritään. Visiomme on, että eri väestöryhmiin kuuluvat ihmiset elävät yhdessä suomalaisessa yhteiskunnassa ja luottavat toisiinsa lähtökohdista ja taustasta riippumatta.

Samalla kun pyrimme tekemään hyvistä väestösuhteista some-hittiä, viemme viestiä myös kolmannen sektorin, viranomaisten ja yksityisten ihmisten keskuuteen. Viestimme kiteytyy ajatukseen siitä, että kun ihmiset suhtautuvat toisiinsa myönteisesti, he kokevat tulevansa hyväksytyiksi omana itsenään ja tuntevat olonsa fyysisesti turvalliseksi. Tämä saavutetaan rakentamalla luottamusta viranomaisiin ja mahdollistamalla arkisia kohtaamisia erilaisten ihmisten välillä.

Kuulijoiden oivaltaessa, että hyvissä väestösuhteissa kyse on arkisista, meitä kaikkia koskettavista asioista niistä onkin yllättävän helppo keskustella. Ne kattavat koko yhteiskunnan ja koskettavat meitä kaikkia: Me kaikki kuulumme erilaisiin ”väestöryhmiin”.

Perhe, kotiseutu, koulu, harrastukset, työ, politiikka jne. sekä yhdistävät meitä toisiimme että luovat erottelua välillemme. Lisäksi, erityisesti vammais-, seksuaali-, sukupuoli-, uskonto-, etninen tms. ryhmiin kuuluvat ihmiset kohtaavat rakenteellisia ja sosiaalisia esteitä, joita ns. valtaväestöön kuuluva enemmistö ei aina tiedosta. Siksi väestöryhmien välisten suhteiden ymmärryksestä on hyötyä erityisesti vähemmistöjen ollessa kyseessä.

Maahanmuuttajat ovat ryhmä, jota hyvät väestösuhteet konkreettisesti koskettavat.  Kotoutumisen kontekstissa hyvät väestösuhteet tarkoittavat kaksisuuntaista kotoutumista. Kaksisuuntaisuudella on merkitystä, koska Suomeen muuttaneen yksilön kotoutuminen ei tapahdu eristetyssä umpiossa vaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

Väestösuhteiden näkökulmasta oleellista on se millaisia vuorovaikutussuhteita syntyy sekä eri maahanmuuttajaryhmien välillä että suhteessa kantasuomalaisiin. Kolmannen sektorin ja viranomaistoimijat voivat mahdollistaa suhteiden synnyn. Kotoutumisen kannalta onnistunut vuorovaikutus on keskeistä, koska se synnyttää kokemuksen osallisuudesta ja vaikuttamisesta samalla kun se vähentää kielteisiä ennakkoluuloja maahanmuuttajaa ja hänen edustamaansa ryhmää kohtaan. Myönteinen kehä on syntynyt.

Voidaankin sanoa, että etniset suhteet sisältyvät hyviin väestösuhteisiin. Siksi yksi merkittävä tulos, jonka olemme jo saavuttaneet, on hyvien väestösuhteiden -termin sisällyttäminen kotoutumislain uuteen versioon.

Löydät lisää tietoa verkossa sivuilta www.hyvatvaestosuhteet.fi .

Tästä on hyvä jatkaa!