Blogit 4.9.2018

Vaalit jo tähtäimessä

Kesä on ohi Brysselissä ja edessä on kiivastahtinen syksy ennen joulua. Joskus harhautuu ajattelemaan, että syksy ja kevät olisivat jokseenkin yhtä pitkiä työrupeamia, mutta näinhän se ei ole. Täällä Brysselissä kevät on noin seitsemän kuukautta, kun taas syksyn työt on hoidettava vajaassa neljässä kuukaudessa. Monet asiat jatkuvat syksystä kevääseen, mutta usein joulu on kuitenkin eräänlainen välietappi, johon tähdätään.

Selkeästi tämän syksyn asia on Brexit -sopimuksen hionta. Alun perin erosopimuksen piti olla valmiina lokakuussa, jotta myös kansallisille parlamenteille jäisi riittävästi aikaa hyväksyä se. Tällä hetkellä aikataulua on venytetty marraskuuhun ristiriitaisten näkemysten vuoksi. Brexitin on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa 2019. Kiirettä pitää ja nähtäväksi jää, astuuko ero voimaan sopimuksen kanssa vai ilman. Kävi miten kävi, voittajia tästä erosta on vaikea löytää.

Kaikessa tulevassa toiminnassa näkyy EU parlamenttivaalien lähestyminen. Toukokuun lopussa 2019 pidettäviin vaaleihin valmistaudutaan nyt varsin hyvissä tunnelmissa, jos on uskominen loppu keväästä julkistettua Eurobarometrin mielipidemittausta. Sen perusteella EU saa vahvan tuen jäsenmaidensa kansalaisilta. Peräti 60% kansalaisista on sitä mieltä, että EU jäsenyys on hyvä asia omalle maalle. Suomessa 61% näkee EU:n hyvänä asiana ja jopa 70% suomalaisista katsoo Suomen hyötyneen jäsenyydestä.

Vaikka EU:n kannatus on lisääntynyt suurimmassa osassa jäsenmaita, nousi mielipidekyselyssä myös huolestuttavia asioita esille. Vain 32% EU kansalaisista uskoo, että EU on menossa oikeaan suuntaan ja jopa 41% katsoo asioiden menevän väärään suuntaan. Komission puheenjohtaja Junckerin pari vuotta sitten lanseeraama EU:n tulevaisuuskeskustelu on ollut paikallaan. Eri asia on, ovatko keskustelumahdollisuudet tavoittaneet tarpeeksi kansalaisia ja kuullaanko heitä aidosti.

Turvallisuuskysymykset nousevat monien ajatuksissa esille. Mielipidekyselyssä kansalaiset priorisoivat vaaliteemoista ykköseksi kamppailun terrorismia vastaan. Myös Suomessa kannetaan huolta terrorismista ja etenkin puolustuspolitiikasta.

Vaaliteemat on mietittävä tarkkaan, jotta vaalit saataisiin kiinnostamaan kansalaisia. Positiivisen suhtautumisen unioniin toivoisi näkyvän myös vaaliaktiivisuudessa.

Erilaisia teemoja mietitään ja kartoitetaan eri tahoilla myös Suomen puheenjohtajakauden agendalle. Meidän puheenjohtajakausi on vuoden 2019 jälkimmäinen puolisko. Viime vuosien puheenjohtajakausista voisi ottaa opiksi. Kannattaisi keskittyä varsin harvoihin teemoihin, jotta jäisimme paremmin mieleen. Viro keskittyi omalla kaudellaan vahvasti digitaalisuuteen ja se muistetaan.

Syksy ja kevät tulevat olemaan Brysselissä kiireistä aikaa, jotta keskeneräiset asiat saataisiin maaliin ennen vaaleja. Osa asioista jää väistämättä matkan varrelle. Vaalien jälkeen sopii toivoa, että uudet voimat saavat EU:n suunnan myös kansalaisten mielestä oikeaan suuntaan.

Suomessa keväällä ennen EU -vaaleja pidetään eduskuntavaalit. Meidän kaikkien kannalta olisi hyvä, jos kansalasten mielenkiinto saadaan pidettyä yllä näissä molemmissa vaaleissa. Viime aikoina on ollut paljon puhetta politiikan kovenemisesta ja pinnallistumisesta. Useat eduskunnan jättävät poliitikot eivät näe enää politiikan tekemistä mielekkäänä. Kysymyksessä on pätkätyö, jota ei enää nähdä asiaosaajien paikkana. Paine uudelleenvalinnasta edellyttää julkisuuden tavoitteluna ja se vääristää kuvaa politiikasta.

Yhteisten asioiden hoitamiseksi demokraattinen järjestelmä on kuitenkin paras järjestelmä ja se ansaitsisi enemmän kunnioitusta. Molemmat kevään vaalit Suomessa ovat tärkeitä. EU vaalien tärkeydestä on hyvä muistuttaa jo tässä vaiheessa, jotta ihmiset innostuisivat äänestämisestä. Noin 50-60% kuntien asioista ja siellä tehtävistä päätöksistä juontaa EU:sta. Veronmaksajan kannattaisi olla kiinnostunut siitä, kuka asioista on Brysselissä päättämässä.