Kuntaliitto 6.2.2019

Taloushuolia isolla pensselillä

Uusi vuosi voisi olla mahdollisuus uudistua ja tehdä parempia tekoja edellisestä vuodesta viisastuneena. Asiat kuitenkin jatkuvat siitä, mihin jäätiin ennen vuoden vaihdetta ja se rajoittaa uudistumista. Puhtaalta pöydältä päästään harvaa asiakokonaisuutta aloittamaan.

Talouden maailmanlaajuinen epävarmuus tuntuu jatkuvan ja talouskehityksen ennusteet näyttävät synkkenevän. Kun Suomi vasta pääsi mukaan yleiseurooppalaiseen talousnousuun, niin nyt ollaan jo menossa alaspäin. Euroopassa taloudessa huolta aiheuttavat globaalin kauppasodan riski, poliittinen tilanne ja protektionismi.

USA:n ja Kiinan kauppasovun löytyminen olisi tärkeää koko maailman talouskehityksen kannalta. Näiden kahden keskinäisen uhittelun laineet lyövät läpi talouden kentän. USA:lla ja EU:lla on taas noin biljoonan dollarin kauppasuhde, jota on myös ajoittain keikuteltu. USA:n oman talouden suojelulla tuskin päästään pitkälle ja näin toimimalla astutaan monta askelta taaksepäin yhteistyön avulla jo saavutetuista eduista.

USA ei ole ainoa läntinen maa, jossa on halua vahvistaa omaa taloutta kauppakumppaneiden kustannuksella. Brexit heijastaa Brittien tavoitteita ajaa omia intressejä EU:sta riippumattomana talousmaana ja Ranskan keltaliivien uhittelusta löytyy myös tavoitteita omien kansallisten etujen ajamisesta.

Venäjällä talous ei ole lähtenyt nousuun osittain johtuen pakotteista, mutta suurimpana syynä nähdään maassa vallitsevat rakenteelliset ongelmat. Investointeja ei uskalleta tehdä poliittisen ilmapiirin aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Myöskään Kiinassa, edes viralliset, talousennusteet eivät ole enää turhan positiivisia. Lisäksi Kiina etenee maailmalla pitkälti omilla säännöillään, mikä aiheuttaa huolta.

Vaikka työllisyysaste Euroopassa on korkealla ja vuonna 2018 EU28 työttömyysaste oli 6,7%:n tasolla, aiheuttavat juuri maailmalla tapahtuvat asiat suuren osan epävakaudesta Euroopassa. Euroopan keskuspankin toimin on pitkään pidetty EU alueen korkoja alhaalla ja viime syksyn mittaan ennustettiin korkokantojen nousua alkaneelle vuodelle. Ennusteita tehtiin, kun vielä talousennusteet näyttivät paremmilta. Mielenkiintoista on nähdä, tohditaanko suurempia muutoksia rahapolitiikassa tehdä näin epävarmassa tilanteessa.

Viime vuosien aikana on herätelty keskustelua EU:n päätöksenteon parantamisesta. Komissio on vilautellut eri yhteyksissä määräenemmistöpäätösten lisäämistä, koska yksimielisyysvaatimuksen takia yksikin maa voi estää asioiden etenemisen. Talouteen liittyen komissio on viimeisimpänä esittänyt suunnitelman, että EU- veropolitiikassa voitaisiin neljässä vaiheessa lisätä määräenemmistöpäätöksiä. Tämä suunnitelma avaa keskustelun muun muassa siitä, miten voidaan lisätä yhteistyötä taloudellisten väärinkäytösten kitkemiseksi ja kuinka voitaisiin verotuksellisin keinoin tukea muita poliittisia tavoitteita, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Euroopan unioni koostuu hyvin erilaisista maista, joiden kilpailukyky on eri tasolla. Monissa jäsenmaissa julkisen talouden tasapainon kanssa on ongelmia. Komission rooli on varmistaa, että jäsenmaiden talouspolitiikka ei vaaranna talous- ja rahaliiton toimintaa. Viimeksi komissio on joutunut puuttumaan Italian julkisen talouden budjetointiin. Nähtäväksi jää, ovatko tehdyt toimet olleet riittäviä.

Suomessa kunnilla on ollut vahva asema paikallistason taloudessa ja kehityksessä. Elinvoimaiset kunnat ja alueet takaavat elinvoimaisen Suomen. Alue- ja paikallistaso on otettava vahvemmin huomioon talouspolitiikan EU- ohjausjaksossa kuitenkaan tiukentamatta budjettivalvontaa. Kuntien itsenäistä päätäntävaltaa budjettiensa sisällöstä ei pidä vaarantaa.

Talouden näkökulmasta kuluvan vuoden toivoisi tuovan vakautta Eurooppaan. Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa voisivat olla uusi alku Euroopalle, mutta on muistettava, että jäsenmaissa on myös lukuisa joukko vaaleja edessä. Näillä kansallisilla vaaleilla on suuri merkitys EU:n yhtenäisyydelle ja alueemme tulevaisuudelle.