Blogit 9.5.2018

Pitkän aikavälin talousarvio linjaa EU:n tulevaisuutta

Heti Vapun jälkeen EU:n Komissio julkaisi lupauksensa mukaisesti ehdotuksen talousarvioksi vuosille 2021-2027. Komission puheenjohtaja Juncker on todennut neuvotteluiden olleen harvinaisen vaikeat, koska Brexitin myötä rahaa on entistä vähemmän käytettävissä ja uusia EU tehtäviä halutaan koko ajan lisää.

Talousarvioehdotuksen julkistuksen jälkeen on alkanut normaali taistelu ehdotuksen hyvistä ja huonoista esityksistä. Komissio esittää maltillista 1,11%:n osuutta suhteessa yhteiseen bruttokansantuloon nykyisen 1% sijaan. Kasvuesitystä voidaan pitää maltillisena siksi, että esimerkiksi EU parlamentti ja Alueiden komitea ovat vaatineet osuudeksi 1,3%.

Tiukan budjetin kannattajat pitävät komission esitystä maksuosuuksien nostosta törkeänä. Hollanti esimerkiksi katsoo, että mitä pienempi unioni sitä pienempi pitäisi olla budjetinkin. Jotkut ennakoivat myös euroskeptikkojen saavan potkua kasvusuuntaisesta budjettiesityksestä.

Komission esityksessä tavoitteena on saada aikaan parempia tuloksia vähemmillä resursseilla ja samalla hoitaa uusia tavoitteita. Maatalous- ja rakennepolitiikkaa halutaan uudistaa ja niihin kohdistuisi 5% ja 7%:n leikkaukset. Koheesiopolitiikan tulevaisuudesta tulee ehdotus toukokuun lopulla ja silloin nähdään, minkälaisia uudistuksia tiukentuva rahoitus saa aikaan.

Viime vuosien aikana on huolestuneina seurattu oikeusvaltioperiaatteen toteutumista eräissä EU:n jäsenvaltioissa. Useista jäsenmaista on kohtuutonta, että EU rahoitusta annetaan maille, jotka eivät jaa yhteisiä periaatteita. Yhtenä keinona saada näitä maita yhteisten arvojen tielle, olisi EU:n rahahanojen sulkeminen. Tämä ei ole ollut tähän asti yksimielisyysvaatimuksen vuoksi mahdollista ja seuraavalle rahoituskaudelle on yritetty löytää uutta työkalua tämän ongelman poistamiseksi.

Komission ehdotus pitkän aikavälin talousarvioksi on pohja, jolta lähdetään liikkeelle. Tulevasta asian käsittelystä ei odoteta helppoa ja ennuste onkin, että valmista tulisi vasta vuoden 2020 lopulla. Sääntöjen mukaan talousarvio edellyttää jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää. Näin ollen erilaiset kytkökset EU rahoituksen ja valtion sisäiseen politiikkaan voivat aiheuttaa sen, ettei yksimielistä pohjaa hyväksynnälle löydy. Mikä maa tahansa, joka tuntee omat etunsa uhatuksi voivat äänestää ehdotuksen kumoon.
Jos uusia työkaluja yhteisten arvojen vahvistamiseksi saataisiinkin aikaiseksi, edellyttäisi se myös niiden käyttöön ottamista tarpeen vaatiessa. Komission ei voida katsoa toimineen kovin ryhdikkäästi nykyistenkään sääntöjen valossa. Esimerkiksi on olemassa säännöt, joiden nojalla EU rahoitusta voidaan periä takaisin, kun on ilmennyt väärinkäytöksiä. Kuitenkin, jos valtio ei ole maksanut varoja takaisin, ei Komission ole ollut innokas ryhtymään toimenpiteisiin.

Nyt julkistetussa Komission pitkän aikavälin talousarvioesityksessä painopisteiden valinta osoittaa komission näkemystä EU:n tulevaisuudesta. Byrokratian vähentäminen, sääntöjen ja tavoitteiden selkeyttäminen ovat hyviä tavoitteita ja niiden avulla voidaan vahvistaa unionin uskottavuutta. Kuten edellä on todettu, esitetään maatalous ja rakennerahoihin leikkauksia, mutta samalla lisättäisiin rahoitusta maahanmuuton hoitamiseen ja rajojen hallintaan. Budjettikomissaari Öttingerin näkemyksen mukaan EU:lla on oikeus vahtia rajojaan ja unionilla on oikeus tietää, keitä tänne on tulossa. Turvallisuus ja puolustus ovat myös saamassa lisärahoitusta.

Muita painopistesiirtoja voidaan nähdä kohdentuvan nuoriin, tutkimukseen, innovaatioihin, digitalisaatioon ja investointeihin. Näillä painotuksilla voidaan nähdä Komission ottavan vahvan etunojan EU:n tulevaisuuteen. Näihin sektoreihin panostamalla uskotaan Euroopan kilpailukyvyn parantumiseen ja entistä vakaamman ja globaalisti merkityksellisemmän unionin kehittymiseen.