Blogit 3.5.2018

Näyttääkö kuntamaailma erilaiselta Keski-Aasiassa kuin Euroopassa?

Bishkekin pormestari Albek Inraimov avasi hyvien käytäntöjen Foorumin. Kuvassa toinen vasemmalta Venäjän kaupunkiliiton johtaja Alexandra Ingatieva ja kolmantena vasemmalta liiton puheenjohtaja Stanislav Mosharov.

Bishkekin pormestari Albek Inraimov avasi hyvien käytäntöjen Foorumin. Kuvassa toinen vasemmalta Venäjän kaupunkiliiton johtaja Alexandra Ingatieva ja kolmantena vasemmalta liiton puheenjohtaja Stanislav Mosharov.

Suomalaisilla ja venäläisillä kunnilla on hyödyllistä olla yhteistyössä, mutta voiko kirgisialaisilla ja suomalaisilla kunnilla olla toisiltaan jotain opittavaa? Nämä mietteet ja kirgisialainen paimentolaiskulttuuri lampaalla pelattavine hevospooloineen väikkyivät mielessäni, kun osallistuin Kuntaliiton edustajana Venäjän Kaupunkiliiton kansainväliseen hyvien käytäntöjen foorumiin Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä 10.-12.4.2018. Vierailun syynä oli viime vuonna solmittu yhteistyösopimus Venäjän Kaupunkiliiton kanssa tiedon ja kokemuksen vaihtamiseksi.

Foorumin avajaisissa välitin Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paateron  tervehdyksen. Hän korosti suomalaisten kuntien vahvan itsehallinnon ja monipuolisten tehtävien lisäksi kuntalaisten suoria vaikuttamismahdollisuuksia paikalliseen päätöksentekoon.  Erilaisten osallistumismuotojen kehittäminen onkin nyt Suomessa ajankohtaista. Kuntalaissa taataan kuntalaisten monipuoliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Myös vanhus- ja vammaisneuvostoilla, nuorisovaltuustoilla ja lasten  parlamenteillakin on tärkeä asema kuntalaisten vaikuttamisen takaamiseksi.

Viisi suomalaista kuntaa Helsinki mukaan luettuna ja Pohjanmaan liitto lähettivät kuvauksia hyvistä käytännöistään Foorumin teemoista. Emmi Malin Keravan kaupunkikehityksestä oli mukana esittelemässä kaupungin osallisuusmallia. Foorumin pääteemoina olivat osallisuus ja asuminen, kuntien välinen yhteistyö, digitaaliteknologia ja innovaatiot, investoinnit ja public-private-partnership, kuntatalous, sosiaalitoimi, kulttuuri ja matkailu, ympäristö.

Keravan kaupungin Emmi Malinin esitys tulkkauksineen käynnissäKeravan kaupungin Emmi Malinin esitys tulkkauksineen käynnissä

Ennakkoluuloni saivat ropista romukoppaan. Kirgisialaisten kuntien, ainakin isompien kaupunkien toiminta vaikutti hyvinkin nykyaikaiselta, samoin monien venäläisten kuntien käytännöt. Osallistuvasta budjetoinnista oli mielenkiintoisia esimerkkejä muun muassa venäläisestä Toljattin kaupungista. Siellä kaupunkilaiset voivat osallistua kaupunkiympäristön, puistojen, leikkipaikkojen, Volgan rannalla olevien kävelyalueiden suunnitteluun. Asukkaiden innostaminen omien asuintalojensa asioiden käsittelyyn ja eri ryhmien väliset ristiriidat olivat muutamien venäläisten kaupunkien pulmana. Kirgisian toiseksi suurin kaupunki, Osh, oli kehittänyt hyvin monipuolisen mobiiliosallistumisen, josta suomalaisillakin kaupungeilla olisi opittavaa. Aiheesta oli mainio video. Kirgisiassa osallistuva budjetointi paikallistasolla on kirjattu perustuslakiin.

Hyviä käytäntöjä Suomeen päin olisi myös hyvien väestösuhteiden ylläpitämisessä ja radikalismin torjunnassa. Radikalismin torjunnassa toteutetaan paikallistasolla laajaa osallistumismallia ja valistuskampanjaa. Hyvät väestösuhteet ovatkin tarpeen. Kirgisiassa on yli 100 eri kansallisuutta ja väkiluku on noin 6 miljoonaa.

Vasemmalta  Bill Boerum USA:n kansainvälisestä ystävyyskaupunkiyhdistyksestä, Dongsoo Han, Korean kaupunkien pormestarien liiton puheenjohtaja, Fahri Solak, Turkin Maailman Kuntien Liiton pääsihteeri ja Sinikka Mikola Kuntaliitosta.

Venäläisten ja kirgisialaisten lisäksi foorumissa oli osallistujia Kiinasta, Koreasta, Kyprokselta, Saksasta, Turkista, USA:sta. Turkkilaisessa Shabinbayn kaupungilla Syyrian rajan lähellä on mittava sosiaalitoimen ohjelma. Haasteita kuitenkin on. Kaupungissa on 900 000 asukasta ja sen on ottanut vastaan 300 000 pakolaista Syyriasta.  Pormestarin mukaan kaupunkilaiset suhtautuvat myönteisesti pakolaisiin. Saksalainen Duisburgin kaupungin tuella ja läheisessä yhteistyössä kaupungin kanssa toimiva sosiaalinen yritys on kouluttanut ja työllistänyt vammaisia jo 40 vuoden ajan. Yritys on saanut 100 innovatiivisimman yrityksen palkinnon toimintamallista ”Esthetique”. Vammaisten tuottamia huippusuunnittelijoiden design-vaatteita myydään ympäri Saksaa. Duisburg on myös vaikuttanut sosiaalisen osallistumisen kehittämiseen venäläisessä ystävyyskaupungissaan Permissä.

Suomen kuntajärjestelmä ja kuntien toiminta herätti kiinnostusta, kun Kirgisian kunnat edelleen kehittävät toimintaansa. Niiden tehtävät ovat varsin laajat ja vaihtelevat jonkin verran kuntakoon mukaan. Suurimmat kaupungit vastaavat elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisestä, yhdyskuntasuunnittelusta, infrastruktuurista, liikenteestä, ympäristöstä, jätehuollosta, asumisesta ja sosiaalitoimesta, kulttuurista ja liikunnasta, hyvistä väestösuhteista. Muun muassa terveydenhuollon ja opetuksen kiinteistötoimi on osa paikallishallinnon tehtäviä.

Foorumin suomalaiset osallistujat ja Kirgisian kuntaliiton toimitusjohtaja Omurbek Badyjevits Almanbetov 

Kuntia Kirgisiassa on tällä hetkellä yli 400. Määrä on vähentynyt kuntaliitosten myötä. Muutama vuosi sitten kaupunkien ja maaseutukuntien kuntaliitot yhdistyivät yhdeksi kuntaliitoksi, Union of Local Authorities of the Kyrgyz Republic. Liitto osallistui myös Foorumin järjestelyihin Bishkekin kaupungin ohella. Naapurimaihin verrattuna Kirgisiassa on toimiva parlamentaarinen demokratia. Toki hyvässä hallinnossa on kehitettävää.

Kirgisia on vuoristoinen maa, jonka pinta-alasta noin 90 % on vuoristoa. Vuoristojen ja ylänköjen uskomattoman kauniit maisemat houkuttelevat matkailijoita vaikka vaellusmatkalle. Hevoset laiduntavat vapaana, myös kokouspaikan, presidentin asuinalueen, ympärillä olevilla kukkuloilla ja erilaisia kauriita voi bongata autonkin ikkunasta. Syyskuun alussa pidetään joka toinen vuosi järjestettävät ”paimentolaisolympialaiset”, International Nomadic Games, joissa voi mitellä taitojaan muun muassa jousiammunnassa, painissa, ratsastuksessa. Jo mainittu ”lammaspoolo” -joukkueiden mittelö naapurimaata Kazakstania vastaan on kuin lätkän Suomi-Ruotsi -maaottelu.

Päällisin puolin elämä Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä ei vaikuta niin erilaiselta kuin täällä; isät ja äidit vievät lapsiaan aamulla päiväkotiin, lapset tulevat iltapäivällä koulusta ja ruuhka kaduilla on melkoinen katutöiden takia. Neuvostoliiton vaikutus näkyy edelleen muun muassa kaupunkikuvassa ja talojen arkkitehtuurissa sekä venäjän kielen asemassa. Venäjä ja kirgiisi ovat maan viralliset kielet. Monet kirgisialaiset osaavat kuitenkin paremmin venäjää kuin äidinkieltään. Kirgisialaiset ovat hyvin vieraanvaraisia. Monen ruokalajin perinneateriat ja Foorumin iltatilaisuuden loistava ohjelmakavalkadi antoivat tästä hyvän näytteen.

Konferenssista liikenevällä lyhyellä vapaa-ajalla etsin aitoa paimentolaismattoa, mutta Bishkekissä vaaleat belgialaiset matot olivat muotia. Paimentolaismattoja pidetään vanhanaikaisina ja niitä tehdään yleensä lahjaksi jaettavaksi perhepiirissä ja ystäville.

Tulomatkalla Turkin yläpuolella Emmiä vähän jännitti Trumpin Syyriaan suunnittelema ohjusisku, mutta se oli vasta seuraavana päivänä.