Blogit 2.5.2017

Katse huomiseen

Ulla Karvo, Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja

Ulla Karvo, Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja

Euroopan unionin 60 vuotiseen taipaleeseen mahtuu monenlaisia käänteitä. Tämän päivän Eurooppa on hyvin erilaisessa tilanteessa, kuin yhteistyön alkaessa aikanaan Rooman sopimuksesta. Geopoliittinen ympäristö on muuttunut paljon, uuden talouskriisin riskiä ei voida sulkea pois ja terrorismin kasvu aiheuttavat rauhan ja turvallisuuden uhkaa. Ihmiset reagoivat; pelko lisääntyy, jolloin seuraa helposti hajottavia negatiivisia reaktioita. Kuitenkin tulevaisuuden kannalta yhtenäinen ja yhteistyökykyinen Eurooppa on edellytys sille, että maailmanlaajuisesti säilytämme asemaamme ja parannamme hyvinvointiamme.

Helppoja ratkaisuja ei ole. Eurooppa on osiensa summa. Eri alueet ovat kilpailukyvyltään eri tasoilla. Tällä hetkellä käydään keskustelua koheesiopolitiikan tulevaisuudesta 2020 jälkeen. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tasoittaa eri alueiden välisiä eroja ja näin vahvistaa Eurooppaa kokonaisuutena. Vaikka Suomen osuus koheesiovaroista on ohjelmakaudesta toiseen pienentynyt, on näillä rahoilla meidänkin alueille ja kunnille suuri merkitys. Näillä varoilla on usein liikkeellepaneva voima, jotta jotain suurempaa ryhdytään toteuttamaan.

Koheesiopolitiikan tulevaisuuteen liittyen Brysselissä on järjestetty useita tilaisuuksia ja erilaisia kannanottoja sekä lausuntoja valmistellaan kiivaasti eri tahojen toimesta. Kuntaliitto on valmistellut oman paperinsa. Olemme olleet mukana myös oman kattojärjestömme CEMR:n lausunnon valmistelussa. Alueiden komitea käsittelee oman paperinsa asiasta seuraavassa täysistunnossaan. Näissä valmisteluissa näkemykset ovat hyvin samansuuntaisia ajatuksiltaan; eli koheesiopolitiikkaa tarvitaan, mutta sitä on kehitettävä. Joustavoittaminen, yksinkertaistaminen ja hallinnon keventäminen ovat hyviä tavoitteita mille tahansa toiminnalle EU:ssa.

Koheesiopolitiikan kolme aspektia -taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen- nähdään entistä tärkeämpinä eurooppalaisen yhtenäisyyden takeina. Eräässä tilaisuudessa komissaari Katainen totesi, että koheesiopolitiikan tulevaisuus on jäsenmaiden ja niiden kansalaisten omissa käsissä. Sitä ei sanella EU instituutioiden toimesta ja siksi onkin tärkeää olla mukana vaikuttamassa asioihin, joilla on merkitystä ihmisten elämään. Tosin koheesiopolitiikan tulevaisuus on sidoksissa vahvasti EU:n budjettitasoon, eikä esimerkiksi Brexitin vaikutusta voida ohittaa. Budjetit tuskin kasvavat jatkossa.

Rakennerahastovarojen kohdentaminen alueilla on alueiden itsensä päätettävissä, mutta reunaehdot sanellaan hyvinkin tarkkaan muualta. Nyt EU:n tasolla yritetään löytää keinoja, millä koheesiopolitiikka saataisiin näkyvämmäksi ja merkityksellisemmäksi sekä lähemmäksi kansalaisia. Ihmistä lähellä olevalla päätöksenteolla on suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnille. On tärkeää tuntea pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, joilla on merkitystä oman arjen sujuvuuteen.

Hallinnon ja byrokratian keventäminen ovat erinomaisia tavoitteita myös koheesiopolitiikan tulevaisuuden kannalta. Unionin tasolla on herätty siihen, että säädöksiä on liikaa ja joskus ne ovat myös epätarkoituksenmukaisia ja vieraita todellisuudelle. Ongelmien tiedostamiseen ei ole herätty ihan itsestään, vaan on kuultu ympäristöä. Näin on oltava jatkossakin ja yhä herkemmällä korvalla on seurattava kansalaisten reaktioita.

EU:n toimintatapojen ja säädösten järkevöittäminen on tarpeen koko unionin uskottavuuden kannalta, jotta selvitään mittavista ajankohtaisista haasteista. Tulevaisuuden kannalta yhtenäinen ja yhteistyökykyinen Euroopan unioni on edellytys sille, että oikeusvaltioperiaate, demokratia ja ihmisoikeudet säilyisivät ja voisimme olla maailmanlaajuisesti tiennäyttäjiä. Euroopan unioni on kansalaisten unioni ja on meidän kaikkien omissa käsissä, millaista huomista rakennamme. Vaikuttaminen lähtee ihmisen tasolta; kunnista ja alueilta.