Blogit 12.12.2018

Euroopan hajanaisuus tuo epävarman tulevaisuuden

Euroopan tulevaisuudesta puhuttaessa, nostetaan usein tärkeimmäksi asiaksi Euroopan Unionin yhtenäisyys. Jos puhumme yhteisellä äänellä, pystymme vaikuttamaan globaalilla tasolla kaikkien eurooppalaisten hyväksi. Mitä yhtenäisempi unioni, sitä suurempi vaikutusvalta unionilla on tehdä asioita paremmiksi maailmanlaajuisesti.

Euroopan unionin yhtenäisyys edellyttää jäsenvaltiolta tahtotilaa, jossa halutaan olla rakentavana osana yhteistä agendaa. Viime vuosina tämä tahtotila on ollut kateissa monissa jäsenmaissa ja epävarmuus unionin tulevaisuudesta on kasvanut. Erilaiset EU -vastaiset poliittiset ryhmittymät elävät elämäänsä ja pyrkivät vaikuttamaan kaikkien jäsenmaiden vaaleissa. Nykyisen teknologian suomilla mahdollisuuksilla erilaisilla valeinformaation muodoilla pyritään kaivamaan maata demokratian alta. Äänioikeuttaan käyttävä kansalainen ei voi varmuudella tietää, pohjautuuko hänen äänestyskäyttäytymisensä todelliseen, oikeaan tietoon. Totuus on kadottanut merkityksensä.

Yksi EU:n yhtenäisyyden takaavana liimana ovat olleet vahvojen jäsenvaltioiden vahvat johtajat. Elämme johtajuuden murroksessa. Saksan liittokansleri Merkelin loppu ainakin Saksan ohjaimissa häämöttää, vaikka hän voineekin jatkaa kanslerinkautensa loppuun. Merkel on ollut yksi vahvimmista unionin koossa pitävistä voimista ja voisi olla, että hänelle löytyisi käyttöä jatkossakin.

EU:n uudistajanakin esiintyneen Ranskan presidentti Macronin kannatus on pohjilla. Oman maan uudistukset eivät ole kansalaisten mieleen vaan protestit ovat kasvaneet vaarallisiin mittasuhteisiin ja panostukset unionin asioihin ovat saanut jäädä taka-alalle.

Brexitin tilanne on sekava. Kahden vuoden eroneuvotteluiden jälkeen Brittien sisäpoliittinen tilanne on entistä kaoottisempi pääministeri Mayn lykättyä sopimusäänestystä parlamentissa.

Seuraavana EU:n puheenjohtajamaana aloittaa Romania vuoden 2019 alusta. Ristiriitaisen uutisoinnin takia, ei ole ollut suurta varmuutta Romanian kyvystä selviytyä puheenjohtajan velvollisuuksista. Maassa poliittinen tilanne on sekaisin ja muun muassa korruptio rehottaa. Puheenjohtajamaan pöydälle tulevat asiatkaan eivät ole helpoimmasta päästä; Brexit, EU:n pitkän aikavälin budjetti, maahanmuutto. Osa näistä aiheista voi löytyä vielä Suomen puheenjohtajuuskauden työlistalta loppu vuodesta.

Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen kaikissa jäsenmaissa on yksi tärkeimmistä arvoista, johon unionin yhtenäisyys tulevaisuudessa voidaan perustaa. Puolan, Unkarin, Tsekin ja nyt viimeksi Romanian tilanteet ovat huolestuttavia demokratian toteutumisen kannalta.

Myös kunkin 19 Euro -maan taloudenhoidolla on merkitystä koko EU:n tulevaisuudelle. Italian vastuuton taloudenpito on huolestuttanut komission. Se uhkasi Italiaa sakoilla, jos maan ensi vuoden budjettia ei saada järkevöitettyä. Nopeita keinoja Italian velkaantumisen tasapainottamiseen tuskin on, mutta lisävelkaantuminen pitää saada aisoihin.

Mitä hajanaisempi Euroopan unioni, sitä arvaamattomampi on tulevaisuuden kuva. Näiltä pohjilta ollaan menossa kohti toukokuun 2019 Euroopan parlamentin vaaleja. Puolessa vuodessa ennen vaaleja voi tulla eteen monenlaista ja toivoa sopii, etteivät erilaiset ulkopuoliset tahot onnistu hajauttamaan Eurooppaa entisestään.

Hyvää joulua 2018 toivottaen

Ulla Karvo

Brysselin toimiston johtaja