Blogit 19.10.2017

Brysselissä tapahtuu – paljon

Bryssel on kaupunki, jossa on koko ajan menossa jotakin. Kulttuuripuolella on tapahtumia laidasta laitaan; sarjakuvista sinfoniaan ja juoksutapahtumista elokuviin. Kaupunkilaiset viettävät viikonloput toreilla, terasseilla ja antiikkimarkkinoilla, usein säästä piittaamatta, ympäri vuoden.

Jos vapaa-ajan ohjelmatarjontaa riittää, niin ihan kaikkea omaan työhön liittyvää tarjontaa on jo vaikea edes hahmottaa. EU-instituutiot vetävät kaupunkiin mitä erilaisimpia seminaareja, tietoiskuja, mielenilmaisuja, konferensseja ja tapaamisia.

Kuntaliitto laatii vuosittain EU edunvalvonnan prioriteetit, jotka pohjaavat komission vuoden lopussa antamaan seuraavan vuoden työohjelmaan. Näiden prioriteettien perusteella Brysselin toimisto keskittää voimavaransa mahdollisimman tehokkaasti ajaakseen Suomen kuntien ja alueiden etua.

Kuntiin ja alueisiin vaikuttavat lukuisat EU:ssa valmisteltavat ja päätettävät asiat. Asioiden seurantalista Brysselissä on sen vuoksi hyvin laaja. Onneksi kaikki asiat eivät etene tasatahtia vaan lomittain, mikä tasoittaa työtaakkaa. Näillä näkymin suurimmat tämän EU-kauden aloitteista on jo tehty, vaikka vielä ensi keväänä on komissiolta odotettavissa joitakin uusia aloitteita.

Kuntaliiton vuosittain laatimat prioriteetit antavat selkärangan EU edunvalvonta työlle. Näiden asioiden lisäksi lähes kaikella EU sääntelyllä on laajasti ottaen vaikutus Suomen kansalaisiin, kuntiin, alueisiin ja kansalliseen tasoon. Sen vuoksi on välillä vaikea erottaa kuntien ja alueiden kannalta enemmän tai vähemmän merkityksellisiä asioita toisistaan.

EU:ssa asioiden käsittelyn avoimuus mahdollistaa sen, että mm. parlamentin valiokuntien kokoukset ovat avoimia. Tämä avoimuus avaa hyviä mahdollisuuksia kuulla tuoreita näkemyksiä eri ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi Talous- ja raha-asiainvaliokunnassa oli vasta kuultavana Euroopan keskuspankin presidentti Draghi. Rahapolitiikan tulevaisuuskeskustelu on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Talouden piristymisestä huolimatta rahatalous ei ole inflaation alhaisuuden ja sen muutosherkkyyden vuoksi tasaantunut ja rahapoliittisten toimenpiteiden kanssa on oltava tarkkana. Kuntatalouden kannalta rahapolitiikan seuranta on yksi Kuntaliiton prioriteeteista.

Erilaiset ajatuspajat tarjoavat mielenkiintoisia tapahtumia, joissa nostetaan unionin kannalta merkityksellisiä asioita esille arvovaltaisten puhujien toimesta. Niissä voi olla paneelikeskusteluja esimerkiksi Brexitistä, maahanmuutosta tai jopa Venäjän ensi kevään presidentin vaaleista.

”European Week of Regions and Cities” on kuntien ja alueiden kannalta suurin vuosittainen tapahtuma ja se järjestetään aina lokakuussa. Viikon aikana on tarjolla pitkälti toista sataa erilaista seminaaria ja tapahtumaa. Tänä vuonna monet tilaisuudet koskettelivat koheesiopolitikan tulevaisuutta. Brexitin myötä EU:n budjettiin tulossa suuri aukko, jonka täyttäminen on vaikeaa ja näin ollen myös koheesiopolitiikka on uudistuspaineen alla. Vuoden 2018 toukokuussa komissio julkistaa ns. monivuotisen rahoituskehyksen, josta selviää pitkälti, mikä on koheesiopolitiikan kohtalo.

Vaikka koheesiopolitiikan nähdään onnistuneen monissa tavoitteissaan, niin sen ei uskota voivan jatkua ilman uudistuksia. Seitsemäs koheesioraportti julkaistiin vasta ja siitä nähdään, että EU:n alueiden välillä on suuria kehityseroja, mutta ilman koheesiopolitiikkaa erot olisivat vielä suurempia.

Koheesiopolitiikka nähdäänkin yleisesti tarpeellisena välineenä alueellisten erojen tasoittamiseksi myös vuoden 2020 jälkeen. Rahaa on kuitenkin entistä vähemmän ja näistä vähenevistä rahoista on kilpailemassa monien uusien haasteiden luomat tarpeet, esimerkiksi EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittäminen. Resurssien pienentyessä luovat ratkaisut ovat tarpeen ja varmasti ainakin toimintojen tehostaminen on edessä.