Blogit 18.12.2017

Tavoitteena yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni

Euroopan unionissa katse on hyvin vahvasti kohdistettu tulevaisuuteen. Joulukuun puolessa välissä Euroopan komission puheenjohtaja Juncker, parlamentin puhemies Tajani ja neuvoston kiertävä puheenjohtaja Ratas allekirjoittivat yhteisen julistuksen EU:n lainsäädännön päätavoitteista vuosille 2018-2019. Julistus perustuu 15.3.2016 toimielinten väliseen sopimukseen paremmasta lainsäädännöstä, jonka mukaan toimielinten on sovittava keskeisistä lainsäädäntöaiheista.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 2019 kesäkuussa ja vuosi 2018 on tämän EU-kauden viimeinen kokonainen toimintavuosi. Ennen parlamentin vaaleja on tarkoitus saada aikaan yhtenäinen näkemys EU:n tulevaisuudesta. Komissio on valmistellut tulevaisuuskeskustelun pohjaksi useita asiakirjoja 1.3.2017 julkaistun Valkoisen kirjan lisäksi ja keskustelua on käyty julkisuudessa muun muassa eri maiden päämiesten ja poliitikkojen toimesta.

Kuntaliiton EU -edunvalvonta perustuu pitkälti kunakin vuonna komission julkaisemaan työohjelmaan. Vuoden 2018 työohjelman nimi on: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni. Komissio esittää työohjelmassaan tulevaisuuden visioita aina vuoteen 2025 asti unionin rakenteiden ja prosessien kehittämiseksi. Tällaisia visioita ovat mm. toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen, paremman sääntelyn ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen. EU:n yhtenäisyyden kannalta on erityisen tärkeää, että eroistaan huolimatta jäsenmaat pystyvät keskinäiseen poliittiseen yhteistyöhön ja keskusteluun yhteisten arvojen pohjalta näitä yhteisiä arvoja kunnioittaen.

Mielenkiintoista on nähdä, miten keskustelu etenee institutionaalisten esitysten osalta. On esitetty määräenemmistöpäätösten lisäämistä neuvostossa, Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuksien yhdistämistä sekä mahdollisen talous- ja valtiovarainministerin tehtävän perustamista. Monet näistä kysymyksistä tulevat jakamaan jäsenmaiden näkemyksiä, mikä ei ole omiaan auttamaan yhtenäisyyden kehittymisessä. EU-yhteistyön merkittävä syventäminen tarkoittaisi maiden oman toimivallan kaventumista ja siihen ei kaikkialla olla valmiita.

Ensi vuotta koskevassa työohjelmassa luvataan myös pidemmän tähtäimen suunnitelmia liittyen eräiden EU-politiikan alojen kehittämiseen. Komissio lupaa kestävästä kehityksestä pohdinta-asiakirjan, energia- ja ilmastopolitiikan tulevaisuutta koskevan tiedonannon sekä aloitteen oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi.

Yksi vahvasti tulevaisuutta ohjaava asiakirja tulee olemaan loppukeväästä 2018 luvattu komission monivuotinen rahoitusraami (MFF). Tämä asiakirja tulee ohjaamaan tulevien vuosien toimintoja rahoituksen keinoin. Kokonaisuuteen tulee vaikuttamaan Brexitin aiheuttama rahoitusaukko, jonka seurauksena nykyisiä toimintoja joudutaan tarkastelemaan mahdollisesti hyvinkin kriittisesti. Samalla, kun rahaa tulee olemaan aiempaa vähemmän luvassa, on ilmaantunut uusia rahareikiä. EU:n yhteinen puolustuspolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka tulevat edellyttämään oman rahoituksensa, joten tulevan rahoitusraamin laatiminen on haasteellinen tehtävä.

Jäsenmaiden välisten erojen pieneneminen auttaa saavuttamaan yhtenäisemmän unionin ja samalla globaalisti vahvemman toimijan. Suomi on pieni viennistä riippuvainen maa, jonka on aina pitänyt mukautua erilaisiin maan ulkopuolisiin kehityskulkuihin. Aktiivinen osallistuminen EU:n tulevaisuuskeskusteluun antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme. Unionin yhteiset toimenpiteet kilpailukyvyn, kestävän kasvun ja työllisyyden edistämiseksi vahvistavat paikallistason elinvoimaisuutta ja kansalaisten hyvinvointia.

Vuoden 2018 työohjelmassa komissio esittää 26 aloitetta, joista ehdotukset esitetään toukokuuhun 2018 mennessä. Näin siksi, että parlamentti ja neuvosto saavat lainsäädäntötyön päätökseen ennen kesäkuussa 2019 pidettäviä parlamentin vaaleja. Komission tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä, kasvua ja investointeja muun muassa jatkamalla kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamista. Lisäksi täydennetään digitaalisia sisämarkkinoita, energiaunionia, pääomamarkkinaunionia, talous- ja rahaliittoa ja pankkiunionia.

Vuosi 2018 tulee olemaan kiireinen vuosi ja poliittiseen päätöksentekoon kohdistuu varmasti niin sisäisiä kuin ulkoisiakin paineita. Sisäiseen yhtenäisyyteen jäsenmaat pystyvät halutessaan vaikuttamaan ja ulkoisiin tapahtumiin vaikuttaminen edellyttää Euroopan yhtenäisyyttä. Euroopan unionilla on tilaisuus ottaa maailmanpoliittisesti vahvempi rooli itselleen, mikäli se ei kompastu omiin ristiriitoihinsa.

Tulevaa vuotta odotellen Brysselin toimisto toivottaa hyvää ja rentouttavaa joulua kaikille!